Eet ovat täällä

Ihmisväen ikuisuudelta tuntuva ja piinallinen odotus palkittiin viimein tänään (2.1.2013) aamuyöstä, kun odotettu E-pentueemme syntyi. Daisy, emo, oli käyttäytynyt illalla hieman rauhattomasti, kaivautunut erilaisten peitteiden alle ynnä muuta, mutta nämä merkit olivat niin vaisuja, ettemme vielä tuolloin uskaltaneet synnytyksen alkamista päätellä. Yöuni oli molemmilla kasvattajilla levotonta, kissojen liikkeitä ja Daisyn olinpaikkaa tutkittiin useaan otteeseen silmät sirrillään kännykän valon avulla. Lopulta uni tuli, joskus puolen yön tienoilla - ja silloin Daisy iski.

Pennun vinkaisu herätti vanhemman kasvattajan, joka löysi Daisyn pitkään pannassa olleesta pahvilaatikkopesästä. Tyttö vain ei ollut yksin - emon vieressä vikisi hiljattain syntynyt ja mallikkaasti puhdistettu pentu. Paikkojen järjestelyn ja unihiekan silmistä hieromisen jälkeen kuivasimme pennun vielä paremmin ja tutustuimme samalla otukseen paremmin. Pienokainen paljastui solidiksi suklaaksi, jolla syntymäpainoa oli noin 93 grammaa. Tämänhetkinen veikkaus sukupuolesta on poika, mutta asiaa tutkitaan vielä lähipäivinä paremmin :)






Toista pentua ei ykkösen löytämisen (klo n. 1.00) tarvinnut kauan odottaa. Muutamalla ponnistuksella maailmaan päätyi pentu numero kakkonen, erittäin aktiivinen ja kipakka tapaus, jonka Daisy edellisen tavoin putsasi mallikkaasti, me saatoimme vain sivusta ihailla tytön luonnonlahjakkuutta. Kakkonen oli syntyessään pentueen suurin, painoa 97 grammaa. Väriveikkaus on suklaatäplikäs, ja sukupuoleltaan täpläturkki on pennuista selvästi eniten urokselta vaikuttava. Unohtumattomaksi pennun tekee sen häntä, jossa on melkoinen mutka - ensimmäinen häntäknikkimme! Harmi vaan, että se tekee pennusta automaattisesti lemmikkitasoisen..






Näiden pentujen jälkeen Daisy pitikin taukoa kymmentä vaille kolmeen saakka, hoivasi lapsiaan tyytyväisenä eikä erityisemmin näyttänyt siltä, että aikoisi synnytystä jatkaa. Mahassa tuntui kylläkin selvästi yhden pennun liikkeet, niinpä jäimme odottamaan ja seuraamaan tilannetta. Tuumittuaan hengähdystauon olleen kyllin pitkä Daisy saattoi mutkattomasti maailmaan vielä yhden pennun, 87 grammaisen kuviollisen, jota tällä hetkellä suklaatabbytytöksi kutsumme. Kolmonen on varreltaan kompakti paketti, pieni ja pyöreä, ja onneksi myös todella elinvoimainen ja aktiivinen otus.






Elämän alku on lähtenyt kolmikolla hyvin käyntiin, kaikki olivat nostaneet aamukymmeneksi painojaan ihan mukavasti, ja näyttävät osaavan myös imeä ilman ongelmia. Daisy on huolehtiva ja taitava emo, joka pitää tarkkaan huolta siitä, että pikkuisten pyllyt ovat puhtaat - alkaa hieman huolettaa, että innokas pissittäjä nuolee pennuiltaan ihon rikki.. Ruoka maistuu myös emolle hyvin, ja ääntä lähtee ja paljon; pentuhuoneessa tuskin saa kovin hyvin nukuttua pentujen vikistessä ja emon maristessa niiden kanssa kilpaa :)

Kaikin puolin E-pentueen alku näyttää valoisalta, toivottavasti positiivinen tilanteiden ja pentujen kehitys jatkuu.