30.1.2011

Treffit ja vähän muutakin

Yuki antoi odottaa juoksuaan hieman kauemmin kuin olimme odottaneet, mutta kun se viime viikolla alkoi kurista, pakkasimme kissan tavaroineen mukaan ja lähdimme ajamaan kohti Viialassa olevaa Wishmaster -kissalaa, jossa Tarzan jo innokkaasti odotti tytön saapumista. Poika ei meinannutkaan millään pysyä paikoillaan, kun päästimme kissat samaan tilaan: se kujersi ja yritti kovasti lähestyä tyttöämme. Yuki ei ollut tapaamisesta yhtä innoissaan, vaan vastasi Tarzanin lähentelyihin murinalla ja meni piiloon saunan lauteiden alle. Treffit alkoivat siis erittäin "lupaavasti", joskin Kellareiden mukaan tilanne oli aivan normaali. Ennen lähtöämme pääsimme vielä katsomaan varsin vilkkaita kahdeksanviikkoisia mainepentuja.

Perjantain vietimme Tampereella pyörien, joskaan emme löytäneet juuri mitään ostettavaa, kun päällimmäisenä mielessä oli ainakin allekirjoittaneella se, mitä Kellareiden saunassa tapahtui tai oli tapahtumatta, Yuki kun ei ollut aamullakaan päästänyt Tarzania lähelleen. Tilanne oli onneksi muuttunut päivän mittaan, ja viiden aikoihin iltapäivällä Kellarit olivat nähneet yhden astumisen.

Seuraavana päivänä me sitten kävimme hakemassa Yukin kollin luota. Tytöllä oli juoksu vielä täysillä päällä, ja se ryömi (jälleen kerran) lauteiden alle, josta se piti erikseen houkutella pois. Tarzan taisi olla ihan hyvillään siitä, että haimme Yukin pois, tyttö kun ei enää oikein kiinnostanut sitä. Pääsimme näinollen ihailemaan herraa, kun se malttoi pysyä paikoillaan. Ja todella komea se onkin :)

Yuki ja Tarzan olivat siis olleet yhdessä kaksi vuorokautta. Todistettuja astumisia oli ollut suunnilleen kolme, joista ensimmäinen oli nähty perjantaina. Toivotaan nyt kovasti, että Yuki tuli kantavaksi ensi yrittämällä... 

Matkalla olimme hieman jännänneet sitä, millaisen vastaanoton kollintuoksuinen Yuki saa, ja tietystihän siinä kävi juuri niin kuin olimme arvanneetkin... Fuchi nimittäin oli aivan sitä mieltä, että taloon oli tullut aivan uusi kissa, jota täytyy pitää koko ajan silmällä jolle täytyy sähistä. Se tunsi olonsa niin uhatuksi, ettei suostunut syömään samassa huoneessa Yukin kanssa ja sähisi myös Sunalle ja meille. 

Tilanne on onneksi tänään vähän parempi kuin eilen, mutta harkitsemme yhä Yukin pesulle viemistä kun tuo Fuchi ei vain näytä lopettavan stressaamistaan. Mutta katsotaan nyt, kuinka tilanne kehittyy, sillä Yukin peseminen taas tuntuu sekin ilkeältä ajatukselta, kun tyttö ei siitä yhtään tykkäisi...

Sitten aivan toiseen asiaan. Animal DNA Laboratoryltä tuli eilen sähköpostiviesti, jossa kerrottiin, että Sunan posken limakalvon solut olivat tulleet perille ja maksupyyntö PRA-testistä. Maksoimme testin eilen, ja nyt odotamme täällä sukat solmussa tuloksia. Toivottavasti Suna olisi korkeintaan kantaja.