Vaikeaa varttua

Ei ole aina onnea kasvattaminen, vaan välillä tiessä on kuoppia ja ruusuissa piikkejä enemmän kuin toivoisikaan. D-pentueen kasvu lähti alkuun mahtavasti - kaikilla paitsi pentueen kuopuksella.

Ensimmäisten päivien aikana tyttö kyllä kasvoi, pienin askelin mutta kuitenkin. Sitten paino alkoi laskemaan ja tytön kunto romahti lopulta täysin; pieni ei enää suostunut imemään emon maitoa ja hakeutui omiin oloihinsa, kauas sisaruksistaan ja emostaan. Perjantaina käytiin lääkärissä, eivät löytäneet pennusta mitään fyysistä vikaa. Viikonlopun yli selvittiin nesteytyksellä ja keinoruokinnalla, painokin lähti nousuun. Uskalsimme toivoa, että pentu selviytyisi. Maanantai-aamuna, kun olisi pitänyt valmistautua uuteen lääkärireissuun, nesteyttäjää kuitenkin odotti eloton pentu.

Turha yrittää selittää, kuinka pahalta pikkuisen poismeno tuntuu. Tyttö oli tullut meille todella rakkaaksi sen vaikeuksien vuoksi, ja olisi kenties selvitessään jäänyt meille lemmikiksi. Nimekseen pieni olisi saanut Hope, kuuluisan sinisen timantin mukaan. Nyt pieni käärö on matkalla Eviraan, jossa toivon mukaan löytyy syy tytön poismenoon.

Crimsonette's Hope, 12-21.5.2012 

 

Onneksi D-pentujen ensimmäiseen viikkoon on mahtunut myös paljon onnea ja iloisia asioita. Muut neljä jättiä ovat alkaneet kasvaa kohisten, nostaen painoaan reilut kymmenen grammaa päivässä. Silmätkin ovat nelikolta auenneet, ja vauhtia riittää kuten nelosen pennuilla yleensä. Suna on myös kasvanut emona, on nyt paljon edelliskertaa rauhallisempi eikä ole edes kuskannut pentujaan. Myös pentujen käsittelyä ja ihailua suklaa jaksaa viimekertaista enemmän, on kai oppinut että pennut saa aina jälkeenpäin takaisin.

Nimetkin pennuilla jo ovat, ja kuten joku ehkä osasi jo Hopen perusteella päätellä, nimiteema on Diamonds. Niin yksinkertaista, ja kuitenkin meillä kesti luvattoman kauan päätyä siihen. Sanakirjasta löytyi...

Pentu numero yksi, kilpikonna naaras, sai nimekseen Crimsonette's Cora Sun-Drop. Kyseessä on häikäisevän keltainen kivi, jota vain täytyi päästä käyttämään pennun nimenä, niin hauskalta se kuulosti. Cora-kilppari on veljiään hieman pienempi, painaen kuitenkin 184 grammaa.

 

Kakkonen, mysteeripentu, vaikuttaisi olevan ruskea ticked tabby uros (mitenhän me tästä sinikilpparityttöä leivottiin...). Kuvio-otus on pentueen jätti, painaen tällä hetkellä 252 grammmaa. Vaaleamahaisesta lautassilmästämme tulee Crimsonette's Beau Sancy, uutisiin hiljattain päässeen timantin mukaan.

 

Musta poika on kova sähisemään ja purnaamaan tarkasteluun joutuessa, tämä pieni kyllä tuntee äitinsä eikä ole siis helposti höynäytettävissä :) Ihana tapaus kuitenkin. Musta poikamme saa nimekseen tietysti Crimsonette's Black Orlov - värillä on väliä. Painoa Orlovilla on 230 grammaa.

 

Ja sininen 'pieni' mies, 219 grammaa. Poika ei taas ole aivan itsensä värinen kuvissa, joskin turkin metallinhohtoisuus tulee varmaan hyvin esiin. Tämän pennun turkki on kuin sulaa elohopeaa, kaunista ja kiiltävää. Tämäkin pentu ristittiin värin mukaan, nimekseen poika saa Crimsonette's Blue Heart.