Cinderella sitten tykkää niiin hirmuisesti, kun Humpty-setä harjoittelee turkinhoitoa sillä... Tätäkin hoitotuokiota seurasi leikkimielinen tappelu, jossa Cindy pienestä koostaan huolimatta piti todella hyvin puolensa. Ovat nämä itikset kyllä niin suuria energiapakkauksia, että heikompia hirvittää :)
Täällä ollaan viime viikosta lähtien paistuttu läkähdyttävän helleaallon kourissa, joka on onneksi nyt vähän hellittänyt - ja hyvä niin, sillä alkoivat kaikki olla, niin ihmiset kuin kissatkin, niin lopen uupuneita, ettei mistään meinannut tulla mitään. Pikkuisten mahatkin menivät helteestä johtuen vähän sekaisin; itisvauvat oksentelivat viikonloppuna päivisin vähän, mutta onneksi illalla olo oli parempi ja ruokakin maistui myös niille pennuille, joiden mahat olivat sekaisin. Sääliksi käy myös Fuchia, joka erittäin fiksuna kissana meni kasvattamaan talviturkin heinäkuulle...
Sitä omaa kotia etsii edelleen Humpty (ja myös toinen poikamme, mutta siitä kohta), jolle kilahti maanantaina mittariin neljätoista viikkoa. Nuori herra on aivan mahtava persoonallisuus: siinä on samassa paketissa riehakas leikkikaveri ja pörröinen kehruukone-nukkumakaveri. Komeakin on, äitinsä ilmeellä varustettu ;) Jos omaa kotia ei ehdi löytyä, Humpty on ehkä mahdollisesti bongattavissa Espoon näyttelyssä lauantaina, jos mitään esteitä ei tule...
Pojista puheenollen, myös itispentueemme ainoa herrasmies etsii edelleen ihmistään. Kaunis tabbylapsi on siskojaan aavistuksen verran rauhallisempi tapaus, maltillinen ihmettelijä, joka kuitenkin pitää myös riehumisesta. Tällä hörökorvalla on mahtavan luonteensa lisäksi myös ihastuttava tabbymaha, jota tulee ihailtua aina kun poika sattuu jossain vastaan ;)
Myös riehuprinsessa-Cinderella on edelleen vapaana. Vientiä on kylläkin ollut, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, eli ei kun sähköpostia takomaan... Neidin upea persoona ei valitettavasti taltioidu kokonaan valokuviin, luonnossa sinitikettimme on siis vielä valloittavampi.
Suklaatypyistä kaksi on jo löytänyt oman kotinsa. Neito Maleen lähtee etelään Helsinkiin lapsiperheeseen kisaamaan prinsessan paikasta yhdessä mustan lyhytkarvaneitosen kanssa. Tytön kutsumanimi tulee muuten myös vaihtumaan, tästä eteenpäin sylikehrääjämme tunnetaan nimellä Ines.
Pennuista pienin Gretel on myös onnistunut keimailemaan itselleen omistajan. Tämäkään tyttö ei lähde ainoaksi kissaksi, vaan Oulun suunnassa sitä odottaa kaksi varianttityttöä, jotka sattuvat kaiken lisäksi olemaan sukua. Vaikka kokoeroa varmasti on jonkin verran, uskomme että vauhtipallomme saa kissakavereistaan kivoja painikavereita :)
Kolmas suklaatyttömme, kuvassa vasemmalla alla oleva Hulda sen sijaan on kotia vailla. Kyseessä on aavistuksen pöhkö energiapaukku salamanteri, jonka ihana ilme saa sen näyttämään aina hymyilevältä. Neito on myös ihana, kehräävä unikaveri.
Tässä siis suklaatytöt nimien mukaisessa järjestyksessä.
Mother Hulda
Maid Maleen
Clever Gretel
Varattu on myös aina kuvauksellinen suklaatabbyihanuutemme Spinner, jonka valloittavuuden näkee parhaiten kuvista.
4 kommenttia:
Jeejeejee ihana kuvapläjäys, ihanaa!! Kauhean ihania lapsia kaikki! Tuo sinisten sielujen sympatia eka kuvassa on niin herkkää <3 Ja nuo suklaatypyt namnam, noita korillinen! Ja tabbyt... Sanat loppuu. Oi!
Etelän vetelät nyt äkkiä pentukauppaan, että saadaan tuo pojanpallerokin tänne iskän suuntaan asumaan ja ehkä joskus iskän omistajankin näyttelyssä käpisteltäväksi! Ja suklaa-Hulda. Ja sinitiketti sulotar.
Pusu ja muiskis niin tabby- kuin tikettimahaan. Ja suukkoja suuklaatriolle myöskin. Kivaa kun tulette Espooseen. Siellä nähdään! :D
Toivottavasti tuota suklaatabbytyttöä nähdään joskus näyttelyssä. Olisi ihana päästä sitä livenä ihastelemaan <3
Suklaatabbytyttö varattu? Jääkö kenties kotiin ;)
Eve: Välitetään terveiset eteenpäin koko porukalle.
Ja suklaatabbya tullaan näillä näkymin näkemään näyttelyissä, jos kaikki menee niin kuin elokuvissa ;)
Lähetä kommentti