Isoja pieniä poikia ja tyttöjä

Ihana vihreäsilmäinen sinitiketti Cindy-tyttönen etsii Sinua, jonka elämästä puuttuu se energinen kainalokissa ja olohuoneen ehdoton yksinvaltias. Tämä ihana sukansyöjäotus on kaunis touhupakkaus, jota kehtaa käydä näyttämässä myös näyttelyissä, jos sellainen kärpänen on päässyt puremaan. Lisäksi neiti on luovutusikäinen.







Aavistuksen rauhallisempaa kissaa vailla olevalle tarjolla olisi Hulda, kaikin puolin suloinen ja ihanalla luonteella varustettu suklaanamu, joka ei vähästä hätkähdä. Silkkiturkilla on myös paperit kunnossa ja laukut pakattu uuteen syliin siirtymistä varten :)

Sitten yleisiin asioihin, eiköhän tuossa ollut mainostusta tarpeeksi...

Pennut kävivät viime perjantaina uusintarokotuksissa ja hakemassa nimet papereihin- kaikilla on siis kaikki ok, ei napatyriä tai laskeutumattomia kiveksiä kenelläkään :) Lääkärissä käyttäydyttiin hienosti ja kunnolla, mitä nyt jalat tärisivät yhdellä jos toisella, taisi pikkuisia jännittää viime kerran jälkeen kuitenkin ihan pikkuisen, varsinkaan kun äiti ei tällä kertaa ollut mukana. Sunan puutetta ei kuitenkaan ainakaan matkalla heti huomannut, kun osasivat nämä pikkuiset pitää ihan mukavasti ääntä yksinään aitoon itistyyliin; voi sitä protestoinnin määrää, mikä kopasta kuului silloin kun hoksasivat, että ahaa, tästähän käännyttiin sinne paikkaan, missä kiusataan ja tökitään neuloilla... Mutta eiköhän se siitä ajan mittaan mene ohi, kun huomaavat, ettei se lääkäri niin hirveä paikka olekaan ;)

Lapset ovat jatkaneet tasaista kasvuaan, ja ovat nyt jo ihan hyvän kokoisia. Painoja ei tälläkään kertaa ole listattavaksi, kun pattereiden ostaminen vaakaan on ilmeisesti niin hirmuisen vaikeaa... Uusia temppuja on keksitty myös entiseen tahtiin; jouduimme sulkemaan pikkuisten keskuudessa suurta suosiota saavuttaneen parvekkeen verkon ikkunoiden taakse, kun siinäkin innostuttiin riekkumaan liian korkealla liian varomattomasti. No, eivätpä itikset kauan toimettomina istu: verkon tilalle on keksitty rakennustikkaat(?), joissa riehutaan ja jota pitkin kiivetään piirongin päälle repimään suojamuovia...







Tässä poseeraavat tutut kaverukset, oma suklaatabbymme ja valloittava suklaaneiti Inez, josta on kasvanut todella seurallinen sylikissa: tyttö tulee isä-Skyen tyyliin vaatimaan kähisevällä äänellään syliinpääsyä päästäkseen sitten hurisemaan ja leikkimään kaulakoruilla. Neidin valloittavasta persoonasta saamme nauttia aina syyskuun alkuun asti, jolloin neiti muuttaa omaan kotiinsa mustan lyhytkarvaprinsessan kaveriksi :)







Eipäs unohdeta toista tulevaisuuden toivoamme Ristoa, josta ollaan leivottu jo jonkin aikaa sulhasmiestä tietyille tyttösille, josta ei vielä sen enempää. Kuvauskaverina herralla on tällä kertaa Kerttu-menninkäinen, joka taitaa lentää ensimmäisenä pesästä viikonloppuna. Ikävä tulee...

Vielä pari hatunsyöntikuvaa kuviollisten tyyliin ja yhteiskuvan yritelmä suklaisista: vasemmalla Kerttu, edessä Inez ja takana keskellä Hulda.