Se lupailemani kuvapäivitys leideistä on edelleen suunnittelun asteella, kun on taas vaihteeksi ollut niin pilvistä ja kaiken lisäksi sateista, etteivät tytöt olisi varmaan olleet kovin mielissään, jos olisivat joutuneet tarpomaan märässä ruohossa. Katsotaan uudestaan kun sää vähän paranee :)
Pennut ovat jatkaneet kasvuaan ja uusien tihutöiden keksimistä entiseen malliin. Kodin korkeimpia huippuja on valloitettu kilpaa, nyt riiviöt pääsevät muun muassa vessan pöydälle pöntön kautta (ihme, miten myöhään tämän älysivät) sekä tietokoneen näytön taakse, joka on oikein mieluisa, lämmin nukkumapaikka. Tarhaan emme ole pieniä vielä uskaltaneet laskea, sillä se on sellainen korkea malli, jossa verkko ulottuu niin ylös, ettemme saisi pentuja alas sikäli mikäli ne keksisivät sitä pitkin kiivetä. Ja koska kyseessä ovat itämaiset, voidaan olettaa että kaikki kuusi olisivat siellä katonrajassa yhdessä hännänheilahduksessa...
Valjastelustakin voi vain haaveilla, kun ne pienimmät valjaat ovat kadonneet jonnekin ja seuraava koko on auttamatta liian iso. Elämä ei nyt oikein hymyile itiksille, ei ole helppoa olla pieni ja sievä :)
Parikuvalinjalla jatketaan, kun se käy paljon kätevämmin. Yllä olevissa kuvissa seikkailevat Kerttu ja Cindy, joka on vielä täysin vapaa ja omaa kotia vailla. Molemmat tytöt ovat kasvaneet tasaisesti ja rikkoneet tonnin rajapyykin; Cindy painaa tällä hetkellä 1150 grammaa ja Kerttu tasan kilon. Painot ovat noin-lukuja, sillä punnituksessa jouduttiin käyttämään tälläistä elektronisten laitteiden pettäessä kriittisellä hetkellä...
Tällä kertaa Riston kanssa poseeraa Hulda, joka myös on vielä vapaana. Kyselyitä on tullut, mutta mitään ei ole lyöty lukkoon, eli ei kuin soittelemaan ja viestiä kirjoittamaan :) Hyvinsyöneitä pallomahoja ovat nämäkin lapset, erityisesti Riston maha on kuin Aladdinin Sulttaanilla... Jättipötkötabbymme painaa kilon ja kaksisataa, sisko viisikymmentä grammaa vähemmän.
Ineksen ja Spinnerin mielestä kamera oli kiinnostavinta ikinä; lähes koko ajan oli toinen tai molemmat hörimässä kameraa pienillä tassuillaan tai nuuhkimassa sitä nenä kiinni linssissä... Jäivätpä mokomat vielä kuvauspaikalle häiriköimään, kun olisi muista pitänyt kuvia saada ;) Hassua, miten ovat samanpainoisia kuin sisarensa ja veljensä: Spinner painaa Riston tavoin kilon ja kaksisataa ja Ines on tasoissa Huldan kanssa painaen kilon ja viisikymmentä... Suklaalapset ovat muutenkin niin samankokoisia ja -näköisiä, ettei niitä pysty erottamaan ainakaan takaapäin tai kauempaa. Persoonina kyllä ovat aivan omanlaisiaan, onneksi :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
oi kuinka ihania ovat kaikki edelleen!
Lähetä kommentti