Tarzanin pojat...

... etsivät edelleen sitä oikeaa kotia. Molemmat pojat ovat siis yhä vapaita ja näillä näkymin etsivät näyttely/lemmikkikotia, jos emme jätä toista niistä kasvatukseen, kun ovat kuitenkin meidän silmissämme ihan lupaavia nuoria norskiherroja. Eli linjat vaan laulamaan, jos jompikumpi sattui valloittamaan sydämen :)

Sunnuntaina pentuja kävivät ihmettelemässä Yukin kasvattajat, jotka saivat niistä napattua myös joitakin kuvia. Pojat käyttäytyivät oikein mallikkaasti ja kaikin puolin rauhallisesti - aina siihen asti kun ne pääsivät testaamaan uutta jännää lelua, joka osoittautui sen verran hassuksi härveliksi, että aikuisetkin innostuivat leikkimään sillä ;D Oli kyllä todella kiva nähdä pitkästä aikaa ja kuulla vähän kissamaailman uusista tuulista :)

Ja sitten ne Tarzanin pojat, ikää yhdeksän viikkoa ja pari päivää... Pojilla on muuten huomenna edessään lääkärintarkastus ja ensimmäiset rokotukset, näistä sitten lisää juttua viimeistään ensi viikolla.

Humpty Dumpty eli tuttavallisemmin Humpty on tullut hyvin paljon äitiinsä aina hassua 'hymyä' myöten. Pojista isommalla Humptyllä on pitkä kroppa ja pitkä, suora profiili sekä vahva leuka ja melkein eeppinen otsa. Pojan korvat ovat kivan malliset, mutta meidän makuumme hieman turhan korkealla - poika onkin ristitty rusakoksi (Cesi oli pupu...), kun se muistuttaa välillä erehdyttävästi jänistä tarkkaillessaan jotain. Silmät voisivat myös olla ovaalimmat, mutta muuten oikein komea poika meidän mielestämme ;)

Kasvaessaan Humptystä on tullut erittäin ihmisrakas ja hyväntuulinen touhuaja, joka tykkää tarkkailla kaikkea ja työntää pienet tassunsa vähän joka paikkaan. Ollessaan vähän rauhallisemmalla tuulella Humpty nauttii rapsutuksista ja sylissä olemisesta, mutta on kuitenkin koko ajan valmiina ryntäämään veljensä avuksi sen taistellessa verenhimoista leluhiirtä vastaan. Pojan motto voisikin olla "aina valmiina".

Humptyn pikkuveli Mad Hatter alias Hattivatti on edelleen pojista se rauhallisempi tapaus, jolla on aivan mahdottoman hyvät unenlahjat. Pitäisikin joskus selvittää, kuinka paljon tämä unikeko nukkuu vuorokaudessa... Valveilla ollessaan pojalta kyllä löytyy energiaa, usein jopa niin paljon, ettei sylissä maltettaisi pysyä sitten millään. Hattivatista saakin väsymättömän kaverin huiska- ja hiirileikkeihin, joissa leikittäjä usein kyllästyy leikkiin ennen kissaa. Jos Humpty oli rusakko, niin Hattivatti on Duracell-pupu ;)

Hattivatilla on kyllä lyhyempi kroppa kuin veljellään, mutta mikään tantta se ei suinkaan ole, eikä rimpulakaan, vaikka on myös veljeään pienempi. Hattivatilla on oikein kaunis, rauhallisen arvokas ilme, hyvin sijoittuneet ja hyvänmalliset korvat, kiva pään kolmio, otsa ja leuka. Profiili on herralla myös suora, joskaan ei yhtä pitkä kuin Humpty-veljellä. Hattivatti onkin varsin harmonisen näköinen kissanalku kauniilla ilmeellä ja mielenkiintoisella persoonalla ;)