Tätä postausta kirjoitetaan epätietoisuuden ja haikeuden tunnelmissa. Kolme kuukautta kului taas niin nopeasti, liian nopeasti, ja nyt on taas luovutusaika käsillä. Maanantaina pennut täyttävät 13 viikkoa. Huomenna niistä ensimmäinen lähtee matkalle uuteen kotiinsa, ylihuomenna toinen. Kolmas viipyy kotona vielä viikon pidempään, onneksi. Saa sopeutua kissamäärän vähenemiseen ja rakkaiden pentujen poismuuttoon vähän vaiheittain. Hirveän masentavaa tekstiä, uusissa kodeissa odotetaan tulevaa varmaan vähän iloisemmissa tunnelmissa ;)
Maanantaina pennut saivat uusintarokotuksensa sekä puuttuvat merkinnät rekisterikirjoihin. Kaikki saivat terveen paperit, ja käyttäytyivät oikein mallikkaasti. Tarkastuksen lisäksi pentujen hermoja koeteltiin pitkähköllä papereiden täyttämisprosessilla, kolmikko tosin taisi nukkua sen aikana onnellisesti boksissaan. Uninen äänettömyys jatkui kotiin asti, jossa virtaa taas riitti oikein mukavasti...
Tässä pentujen kaksitoistaviikkoiskuvat, viimeiset meidän ottamamme Mirellasta ja Miskasta. Ikävä iskee taas etukäteen, vaan vollottamiseen ei ole aikaa, papereiden printtaus kun on taas jotenkin jäänyt edellisen illan kiusaksi.
 |
| Aina joku pitää jossain hirveää ääntä, kun pennut pääsevät ulos... Miskaa taas hieman jyrinä jännitti. |
 |
| Mirellaa ei taas pitkään pidätelty menemästä metsään. |
 |
| Tupsu kreppitukka - mistä lie johtuukin dilupentujen turkin kihartuminen? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti