Meitä on siis nyt täällä taas kaksi vähemmän. Viime viikonloppuna ohjelmassa oli Helsinki-Tampere-Punkaharju -reissu, mukaan lähtivät vaan takaisin eivät tulleetkaan Inez ja Suri (Hulda). Suklaalapset eivät oikein pitäneet matkanteosta; ensin huusi Inez koko matkan uuteen kotiinsa, sitten vuorostaan Suri, kun tyttö huomasi, ettei sisko enää ollutkaan hoitamassa sitä tehtävää. Molempien tyttöjen kotiutuminen alkoi hyvin, olivat oikein reippaita ja uteliaita kissanalkuja. Inezillä tosin oli hieman alkukärhämää talon kuningattaren, mustan lyhytkarvaneiti Olgan (alimmassa kuvassa) kanssa, joka ei ainakaan aluksi ollut oikein innoissaan uudesta kaveristaan. Nyt tilanne on kuuleman mukaan kuitenkin rauhoittunut roimasti, eiköhän näistäkin kaverit tule :)
Huldalla, jota siis nyt Suriksi kutsutaan, ei puolestaan ollut (vielä) kaveria odottamassa uudessa kodissa, ja hieman tuli jännitettyä, miten tyttö sopeutuisi ainoana kissana olemiseen. Hyvin on lähtenyt tämänkin neidin elämä uudessa kodissa käyntiin, tytöstä on kuoriutunut oikea sylikissa, tosin rasavilli sellainen.
Yksi korvaotus olisi vielä jäljellä, nimittäin Cinderella, joka yrittää kovasti keimailla itseään Spinneriksi Spinnerin paikalle - ja on muuten todella lähellä onnistumista, niin ihana sylikissa tästä neidistä on kuoriutunut kasvaessaan :) Neidin sisko on bongattavissa Kes-Kisissä, meinasimme kokeilumielessä ilmoittaa sinitiketinkin, mutta niinhän siinä sitten kävi, että paperit jäivät uinumaan jonnekin koneen uumeniin. Harmittaa ihan vietävästi, mutta eipä mitään, kokeillaan uudestaan sitten joulukuussa, jos kotia ei siihen mennessä ole löytynyt...
