Olemme miettineet kissalamme lähitulevaisuutta varsin perinpohjaisesti viime kuukausien aikana, mikä selittää kuolemanhiljaisuuden niin blogin kuin suunnitelmienkin osalta, ja olemme pitkän harkinnan jälkeen päättäneet että tauolle jääminen on kaikkien kannalta paras ratkaisu.
Suurin syy päätökseemme on pian edessä oleva elämäntilanteen muutos; näillä näkymin kasvattajakaksikkomme tiet erkanevat toisen suunnatessa mahdollisesti ulkomaille, ja tämä yhdessä nuorempien lasten lähestyvän peruskoulun päättymisen kanssa tuovat tietysti lisää menoeriä elämään. Kuten monet varmasti tietävät, kasvattaminen on kallis harrastus, ja tiukassa taloustilanteessa siihen uppoavalle rahalle on varmasti käyttöä muun elämän pyörittämisessä.
Alunperin suunnittelimme vielä yhtä pentuetta Coralle, ettei D-pentueen potentiaali jäisi kokonaan käyttämättä. Nyt olemme kuitenkin miettineet, että on viisaampaa leikata myös konna; onko järkeä tehdä pentuetta, jos tietää jo varmasti, ettei toiminnalla tule olemaan jatkuvuutta? Lisäksi ensi vuosi tulee olemaan muutenkin stressiä ja kiireitä täynnä, joten pentujen kasvatus päivityksineen ynnä muine juoksevine asioineen tuntuu tällähetkellä mahdottomalta.
Emme vielä varmasti tiedä, tuleeko kasvatuskatkostamme pysyvää vai jatkammeko harrastusta vielä joskus ja jos niin käy, missä mittakaavassa ja millä roduilla. Varovainen arvio katkon pituudelle on parista vuodesta puoleen vuosikymmeneen, eli kasvatuskissamme tulemme kaikki steriloimaan. Kotisivumme lakkaavat toimimasta joskus tämän vuoden aikana, ja niiden sisällön siirrämme pikkuhiljaa tänne blogin yhteyteen. Facebook-sivumme saa myös jäädä kyberavaruuteen. Aivan täydellistä hiljaisuudestamme ei ehkä tule, vaan saatamme aika ajoin päivittää blogia ja kertoa kuulumisia laumamme tapahtumaköyhästä - vai pitäisikö sanoa ihanan tavallisesta ja rennosta - kissanelämästä. Kuulemme myös edelleen mielellämme ihanien kasvattiemme edesottamuksista :)
Vaikka tauolle jääminen tuo mukanaan suuria muutoksia elämässä ja tuntuu vaikealta, olo on nyt helpottunut ja päätöksemme vaikuttaa olosuhteisiin nähden oikealta. Kuluneet vuodet rotukissatoiminnan parissa ovat olleet täynnä upeita ja palkitsevia hetkiä, mieltä avartavia kokemuksia ja tietysti tutustumista mahtaviin ihmisiin, jotka olisivat muuten jääneet meille vieraiksi. Sanomattakin on selvää, että jokainen kotonamme kasvanut pentue on ollut meille rakas ja tärkeä, riippumatta siitä onko yksikään pennuista jatkanut sukuaan. Pienten kissanalkujen kaitseminen syntymästä uuteen elämään on ollut palkitsevaa, ja emme pysty varmaan edes kunnolla käsittämään, kuinka etuoikeutettuja olemme saatuamme jakaa kotimme edes muutaman kuukauden ajan niin ihanien kissapersoonallisuuksien kanssa. Mikään olento ei ole yhtä ihana kuin elämisen tärkeitä taitoja opetteleva kissanpentu ♥
Kiitämme syvään kumartaen kaikkia, jotka ovat auttaneet meitä ja tehneet kasvatustoimintamme mahdolliseksi; kissojemme kasvattajat, kollien omistajat, sijoituskotimme ja tietysti kasvatinomistajamme sekä muut meitä epäsuorasti auttaneet. Ilman teitä ei kissaharrastuksemme olisi ollut mahdollista.
Kiittäen,
Tiina ja Marleena
24.7.2013
24.6.2013
Kun valo ei katoa
Juhannus, tuo joulun jälkeen toiseksi suurin kansanjuhla, sujui meillä jälleen rauhallisissa merkeissä. Sään ollessa kaunis ja valon riittäessä läpi yön päätimme käyttää laumamme haistelemassa kesäyön tuoksuja ja kuuntelemassa sen ääniä. Jotta valo varmasti riittäisi, tapahtui valjastelu aattovuorokauden puolella.
Konnalla riitti taas vauhtia ja ääntä niin paljon, ettei kamerankäyttäjä pysynyt mukana.
Suna, valpas saalistaja.
Coran kynnet näyttävät kaipaavan leikkaamista..
Daisy.
Fuchi, punapää.
Vesi ihastutti ja kauhistutti tätä kaksikkoa - Daisyn pulloharjahäntä oli taas näkemisen arvoinen.
Yuki, joka aina sotkee juuri kammatun turkkinsa ennen kuvaushetkeä.
Hopeakissalla on draamantaju tallella - pitkät askeleet keräävät katseita.
Uutta lasta vesi kiinnostaa kovasti. Mr Mutkahäntä aka Vinski jää sitten meille tyttölaumamme letkeäksi setäkissaksi ja diivojen välienselvittelijäksi.
Kuten kuvasta näkyy, tämä yksilö on mukana kaikessa, vie jopa heinät kaverin suusta.
Vaan on se niin kovin ihana ♥
Yuki vaanimassa: äänestä päätellen saaliin kiinnijääminen oli hyvin, hyvin lähellä.
Vinski pähkinänkuoressa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)