Arvatkaapas, kuka kävi kylässä ;) Sunan aloitettua juoksunsa emme turhia odotelleet, vaan kävimme hakemassa Skye-pojun Porvoosta. Treffit lähtivät käyntiin todella lupaavasti, mitään sähinää tai murinaa ei ilmennyt, vaan pariskunta ymmärsi melko pian, mikä on homman nimi... Päivällä Skyellä oli tosin pieniä 'teknisiä vaikeuksia' astumisen kanssa, mutta kun me illalla menimme viemään kissoille ruokaa, homma tuntui olevan hyvin hanskassa. Emme siis nähneet kuin yhden varman astumisen, mutta päätellen lattialla olleiden karvatuppojen määrästä veikkaamme, että kyllä siellä vähän enemmänkin tapahtui. Lisäksi Skye roikkui Sunan niskassa vielä tiistai-iltana, joskin jätti sitten leikin kesken ja lähti morsiotaan pakoon...
Kaiken kaikkiaan treffit sujuivat siis hyvin, ja jäämme jännityksellä odottamaan tuottivatko ne tulosta. Skye on muuten livenä todella mahtava tapaus, varsinkin luonteeltaan. Poika oli aina puskemassa meitä, kun veimme kissoille ruokaa ja yrittämässä syliin. Olikin surku pakata se keskiviikkona takaisin boksiin kotimatkaa varten, vaikka eipä tuo Skyekään vaikuttanut kovin innokkaalta lähtemään- tarvittiin kaksi ihmistä laittamaan poika boksiinsa... Mutta eipä tästä sen enempää, odotellaan ja toivotaan parasta :)
Tässä kevään kiireessä en ole vielä ehtinyt raportoida tyttösiemme näyttelyreissusta. Pyörähdimme siis lauantaina Kirkkonummella, jossa Suna pokkasi ensimmäisen sertinsä ja pääsi tp-valintoihin. Tuomarina oli Marteinn Tausen. Sunasta löytyy muuten
täältä yksi Pekka Savolaisen ottama näyttelykuva.
Fuchi ei valitettavasti pärjännyt lauantain sertikisassa, tuloksena oli EX3. Tuomari Sirpa Lindelöf tuntui kuitenkin pitävän meidän ärripörriäisestämme- erityisesti tytön ylipitkät korvakarvat huvittivat tuomaria. Olin myös todella helpottunut siitä, miten hyvin hän sieti Fuchin pientä ärhentelyä... Tuomarinpöytien luona oli taas hirveä hälinä ja kissoja oli paljon joka puolella, mikä taas sai Fuchin stressaamaan niin että sitä oli vaikea pitää näyttelyasennossa. Aggressiiviseksi en sitä menisi kuitenkaan sanomaan, kun se ei kuitenkaan tosissaan yrittänyt purra tai päästä pois, vaikka vähän tavallista enemmän rimpuilikin. Häkissä tyttö oli sitten taas normaali, ihana itsensä, aivan kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan... Tämän välikohtauksen jälkeen päätimme, että Fuchi saa jäädä kunnon näyttelytauolle, eihän ole mitään mieltä kiusata kissaa kun se ei selvästi puuhasta tykkää. Harkitaan näyttelyuraa uudestaan sitten, kun Fuchin siitosura on ohi ja tyttö on siirtynyt kastraattikerhoon. :)
Yuki on jatkanut paisumistaan tasaisella vauhdilla, kuten ylemmän kuvan 6-7 viikkoisesta masusta voi päätellä. Täällä ovat (ainakin allekirjoittaneella) viikot menneet autuaasti sekaisin, tänään alkaa siis kahdeksas tai yhdeksäs viikko riippuen siitä, mistä päivästä aloittaa laskemisen. No, laskettu aika on joka tapauksessa huhtikuun ensimmäisinä päivinä, se on onneksi selvä :) Pesiä olemme rakentaneet Yukille kaksi, joista toinen näkyy osittain kuvassa, mutta tähänasti ne eivät ole kelvanneet vaan tyttö on nukkunut mieluummin piirongin päällä tai vessan lattialla. Mielenkiinnolla siis odotamme, minne tyttö päättää pienokaisensa pyöräyttää...
Loppuun hieman huonompia uutisia; löysimme äskettäin lattialta lätäkön tahmeaa, keltaista ainetta, joka ei haissut kissanpissalle. Soitimme sitten eläinlääkärille, koska mielessä oli heti kohtutulehdusepäilys (Suna on ollut vähän apea, eikä ole oikein syönyt), ja hänen mielestään se saattaisi olla myös jotain naaraan astutuksen jälkeen erittämää hormonaalista eritettä, tai sitten Yukin limatulppa. Varmuuden vuoksi mittasimme Sunalta lämpötilan, joka oli normaali, sekä painelimme lääkärin ohjeiden mukaan sen ja Fuchin emättimien ympäristöä, mutta mitään eritettä ei tullut. Seurailemme tilannetta, ja jos Sunalle ei huomenaamunakaan maita ruoka, kiikutamme sen päivystykseen. Tietäisikö kukaan, mitä tuo erite voisi olla? Emme siis tiedä yhtään, keneltä kissalta se on peräisin. Limatulpaltakaan se ei oikein vaikuta, kun on kuitenkin enemmän nestemäistä ja kanariankeltaista...
