24.9.2012

Yllätyksien ISROK

Photobucket

Viikonloppuna tuli käytyä taas pitkästä aikaa näyttelyssä, ohjelmassa oli vaihteeksi vähän pienempi näyttely Kuopiossa. Ensimmäistä kertaa (?) mukana oli vain omia kasvatteja: B-pentueen Daisy avoimessa sekä pentuluokassa Cora, Blue ja sijoituspoikamme Nipsu (Sancy), jota oli kiva päästä näkemään livenä. Tunnelma oli pienessä näyttelyssä mukavan väljä ja rauhallinen, ja itse näyttelyhän meni meidän kissojemme osalta aivan mahtavasti, ei voi muuta sanoa...

Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Kuva: Pekka Savolainen
Photobucket
Kuva: Pekka Savolainen
B-H (edelleen kotia vailla, psst) ja Nipsu olivat molemmat Vinkelin pöydällä. Sininen oli yllättävän rauhallinen pöydällä, hurisi ja kiehnäsi ja tuntui muutenkin nauttivan olostaan. Utelias nuuskunenä kuitenkin oli, tätäkin siis sai pitää silmällä että pysyisi pöydällä...

Kehuja Blue sai hyvästä, pitkälinjaisesta ja -häntäisestä kropastaan ja pään mallista. Profiili on kaunis ja leukaa löytyy. Korvat ovat hyvän kokoiset mutta voisivat olla alempana ja juuresta leveämmät, kuonossa on pientä pinchiä ja silmät saisivat olla enemmän mantelin muotoiset ja väriltään vihreämmät. Tulokseksi sininen sai EX1 NOM, tp-valinta oli Bluen ja Nipsun välillä ja tällä kertaa sininen vei voiton.

Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Kuva: Pekka Savolainen
Photobucket
Kuva: Pekka Savolainen
Nipsu oli pöydällä Bluen jälkeen ja demonstoi, kuinka erilaisia saman pentueen eri pennut voivatkaan luonteiltaan olla. Tiketti oli aamu-unien jälkeen virkeä kuin tikka, koko ajan tarkkailemassa näyttelyhallin menoa ja jalat sutittaen pöydältä karkaamassa. Tuomarin huiskat kiinnostivat kovasti, kuin myös naapurituomarin lelut :)

Nipsu on veljeensä verrattuna huomattavasti vantterampi tapaus ollakseen itse myös pitkäkroppainen. Tiketissä tuomari tykkäsi sen kropasta, joskin häntää voisi olla vähän enemmän, hyvästä turkin laadusta ja kuviosta ikään nähden. Profiili on pojalla hyvä ja leukaakin löytyy, korvat ovat juuresta ilmeisesti B-H:ta avoimemmat joskin vähän pienemmät ja hieman turhan korkealla nekin. Tällekin pojalle toivottiin parempaa silmien väriä.

Nipsu oli näyttelyssä myös sunnuntaina, ja marisija sai molempina päivinä tuloksekseen EX1. Tp-valinnoissa pääsi myös esiintymään niin lauantaina kuin sunnuntainakin.

Photobucket

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa; Daisyn sinnikäs pakoyritys pöydältä summaa hyvin tytön käytöksen Kuopiossa. Rauhaton sielu tämäkin, yritti sinnikkäästi päästä joko tuomarin tai esittäjän syliin :)

Photobucket
Photobucket
Photobucket
Kuva: Pekka Savolainen
Lauantain yllättäjä oli Daisy, joka pokkasi toisen CAC-sertinsä Sahlbergiltä. Tabbytytön kuvio ja väri säväyttivät jälleen kerran, näistä Daisy sai kehuja kuin myös turkin laadusta ja pituudesta. Kroppa on ok, häntää saisi olla samoin kuin korvia, profiili on suora ja silmät vihreät joskin jännityksestä johtuen hieman pyöreät. Melko pitkälti samanlainen arvostelu kuin aiemminkin. Voitte siis varmaan hyvin kuvitella ällistyksemme, kun suklaaneiti valittiinkin yllättäen tuomarin parhaaksi! Kyllä meinasivat kissat saada näyttelytuomisiksi jyrsijän ruokaa, niin hämmentyneissä tunnelmissa kasvattajat leijuivat paneelia odottaessaan...

Photobucket
Photobucket

Corailee oli myös Sahlbergin pöydällä, yhteensä pitkäkarvoja näyttelyssä oli siis huimat neljä kappaletta, kaikki meidän kissojamme. Tuomarin mukaan tytöllä on kiva kroppa pitkällä hännällä ja hyvälaatuisella ja kauniilla kilppariturkilla. Pään linjat ovat kauniit, profiili suora ja leuka vahva (jes!). Korvat kun saisi vielä vähän alemmas ja silmät vähemmän pyöreiksi... Cora oli myös EX1, tp-valinnoissa jatkoon pääsi toinen kilppari.

Pikku-piraijan luonteen tuntien olimme henkisesti varautuneet juoksemaan sähäkkää kilpparia kiinni pitkin arvostelutilaa, mutta tässä suhteessa Cora paljastui päivän toiseksi suureksi yllättäjäksi. Tyttö oli toki utelias tutkimaan kaikkea, mitä pöydällä lojui (ja jahtaamaan tuomarin kynää), mutta muuten Cora oli pöydällä todella kiltisti ja rauhallisesti, ei riehunut mutta ei pelännytkään. Lisää tälläisiä kissoja, kiitos ♥

Sitten vähän kuvaspämmiä Nipsusta, kun kerran pääsimme poikaa taas kuvaamaan. Tikkitakki on kehittynyt mielestämme hyvään suuntaan, nyt kun vain kasvattelisi vähän jalkoja pullamahan vastapainoksi ja viherryttäisi silmiään niin olisimme erittäin tyytyväisiä. Nipsun löytää muuten myös facebookista sen birmakaverin sivuilta, seurailkaapahan pojan kehitystä sitäkin kautta :)

Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket

Nipsun heräsin-just -ilme. Korvat tässä lepoasennossa, normaalisti ovat aavistuksen korkeammalla. Huomatkaa myös Sunan lyhentämät viikset, joita poika ei ole ihan vielä saanut kasvatettua takaisin...

Photobucket
Photobucket
Photobucket

Silmät tiketillä ovat tällä hetkellä auttamattoman keltaiset, mutta iiriksen ympärillä näyttäisi vihreä olevan aikeissa vallata alaa. Parempaan päin siis toivon mukaan ollaan menossa, ei Nipsun emostakaan enää uskoisi, että pienenä sekin oli melkoinen meripihkasilmä :)

Photobucket
Photobucket

Paneelissa Blue ja Daisy, voittoa ei tällä kertaa kummallekaan tullut, mutta meille riittää se, että ylipäänsä sinne pääsivät ja siellä itsensä hyvin esittivät. Kiitos assistenteille, jotka Crimsonettet paneelissa esittivät, ja kuuluttajille kärsivällisyydestä tarkkoja kasvattajia kohtaan - jos pitkäkarva joskus sattuu paneeliin pääsemään, ei sitä lyhytkarvaksi saa ilmoittaa :D

17.9.2012

Entä nyt? Suunnitelmia vuodelle 2012 ja siitä eteenpäin.

Photobucket

Tällä kertaa vähän isompi uutinen; meillä on yksi kastraatti talossa. Yuki pääsi lisääntymisvietistään (ja mahakarvoistaan) eroon perjantaina tullen kotiin sikeässä unessa josta heräsi kunnolla vasta myöhään illalla. Heti pystyssä pysyessään Yuki suuntasi tietysti raksukupille, ruokaa kun oli viimeksi saanut aikaisin aamulla. Neidin (vai onko se nyt leidi?) toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin, haava on siisti ja kissa pirteä. Kaulusta tai sukkapukua ei olla käytetty, kun ei ole näyttänyt haavastaan olevan turhan kiinnostunut, suihketta on varastossa jos nyt sattuisi haavaansa liikaa nuolemaan.

Leikkaamispäätös Yukin kohdalla oli vaikea. Tyttö on meidän norjalaisistamme se tyypikkäämpi, hyvä emo ja mokoma sellaisesta yhdistelmästä, josta ei ole montaa mennyt kasvatukseen. Pitkään mietimme, josko hopealla vielä yhdet pennut teettäisimme, mutta sitten tulivat aikataululliset syyt vastaan. Meillä on kotona kaksi hormonaalista itämaista "jonossa", ja viime kesän jälkeen tulimme siihen tulokseen, ettemme mielellämme kasvattaisi kahta pentuetta yhtä aikaa, finansiaalisista syistä ja ihan sen vuoksi, että kaikki pennut saisivat mahdollisimman paljon huomiota. Yukin pennut olisivat siis siirtyneet vielä ainakin vuodella, ja huomioonottaen vielä viimeisen synnytyksen vaikeuden näimme parhaaksi jättää sen toisen pentueen tekemättä.

Photobucket

Pitkälti samoista syistä leikkausjonossa vuoroaan odottavat toiset emomme Fuchi (myöskin kohta nelivuotias) ja Suna. Fuchin olisi itse asiassa ollut tarkoitus päästä ensimmäisenä kastraattikerhoon, mutta punainen keksi polkaista juoksun käyntiin niin vaihdoimme punaisen Yukiin. Tyttö on nyt seuraavana, Suna kun vielä imettää lapsiaan. Ja suklaatiketillä, vaikka se niin kaunis onkin ja hyvä synnyttäjä, saavat pentueet jäädä kahteen sillä saimme tänä vuonna nauttia aivan tarpeeksi neidin pentujen siirtelystä.

Norskikasvatus näyttää sitten meidän osaltamme jäävän tauolle. Kenties tupsukorvia vielä joskus taas syntyy kasvattajanimemme alle, jos vastaan tulee se oikea yksilö :)

Photobucket

Seuraavat pennut meillä on suunnitteilla Daisylle näin talveksi, ensi kesä kun olisi mukava yrittää pitää pentuvapaana. Tytöltä on otettu puuttuvat siitostestit ja treffit Herra X:n kanssa ovat ohjelmassa toivon mukaan parin kuukauden sisällä. Suhlosta emme kerro vielä mitään, taikauskoisia kun olemme, mutta suunnitteilla olisi pitkäkarvapentue mustan eri värimuunnoksina...

Photobucket
Photobucket

Tulevaisuuden toivona kotona kasvaa tietysti Cora, adhd kilpparityttömme, joka ei toivon mukaan keksi olla varhaiskypsä naaras.

Photobucket 

Ja omaa ihmistään etsii vielä ihanaakin ihanampi sinisydämemme, siskoonsa verrattuna aivan valtava kollinalku, joka sumutorven lailla aina ilmoittaa haluavansa huomiota. Sininen on tulossa Coran, Nipsun ja Daisyn kanssa ensi lauantaina Kuopioon näytille, tulkaahan uteliaat pientä miestä katsomaan ;)

8.9.2012

Kesä kootusti, eli mitä ne muut tekivät huhtikuusta elokuuhun

Photobucket
Photobucket
Photobucket
Voi kuinka rauhallista olikaan, ennen kuin koti täyttyi taas ylivilkkaista pennuista koko kesän ajaksi. Kevätauringossa paistattelee Yuki, elämänsä turkissa.

Photobucket
Photobucket
Lämpö kelpaa myös muillekin, tabbyturkille ja kenties tässä jo ratkeamispisteessä olevalle suklaavalaalle.

Photobucket
Photobucket
Lintuja! Paljon lintuja! Elämää ulkona!
Daisyn kevätinnostus ei tartu Sunaan, jolla on taas edessä kesä pentupesässä.

Photobucket
Äitikissan osa on joskus ikävä, ei pääse heti pentujen syntymän jälkeen ulos nauttimaan kesäpäivistä ja ottamaan hiekkakylpyjä. Fuchi oli ulospääsystään niin onnessaan, ettei liiemmin ehtinyt kameralle poseeraamaan. Sisällä punaisen aika meni luonnollisesti pentuja hoitaessa.

Photobucket
Photobucket
Daisy nauttii ulkoilusta, eikä onneksi syönyt niittyleinikkejä, vaikka siltä kuvassa näyttääkin...

Photobucket
Photobucket
Juhannustunnelmia vuodelta 2012, Suna päätti käydä tarkistamassa, löytyisikö laiturin päästä jotain kivaa (ei löytynyt, siksi yrmy ilme), Daisy ei niin kauas uskaltanut.

Photobucket
Photobucket
Photobucket
Yukin ulkoilutunnelmia kesältä, ohjelmassa oli heinänsyöntiä ja lintubongausta, siiliinkin hopeatäplikäs teki lähempää tuttavuutta, onneksi ei päässyt metriä lähemmäksi...

Photobucket
Hylje hoikimmillaan, tätä nykyä suklaatikki on hieman muodokkaampi rouva. Sitä melkein toivoo, ettei Suna olisi koskaan oppinut syömään raksuja :)

Photobucket
Photobucket
Yuki kesäkuussa, parhaassa turkissaan - neiti on selvästi sitä mieltä, että tarvitsee ylimääräistä lämpöä enemmän kesäaikaan.

Photobucket
Photobucket 
Daisy eräänä heinä-elokuisena iltana, vähän ennen vauvakuumeen puhkeamista.

Photobucket
Photobucket
Hieman pilvisempinä päivinä voi aina doulailla, neljästä seitsemään pientä pentua lämmittävät kummasti.